Kaikki artikkelit > Ennen hankintaa > Lataaminen on sähköautoa harkitsevan ykköskysymys

Lataaminen on sähköautoa harkitsevan ykköskysymys

Miten, missä, millä hinnalla, riittääkö lataus, säilyykö auton arvo jne.?

Kysymykset askarruttavat. Ja syystäkin. Teslan latauspisteitä on olemassa parhaiten, mutta muiden merkkien suhteen on hyvä vielä tiedostaa latausinfran puutteet.

Periaatteessa sähköauto käyttää suuren osan ajastaan pysäköitynä itsensä lataamiseen. Suurten taajamien alueilla lataus onnistuu hyvin ja latauspaikkoja on jo lähes kaikissa kauppakeskuksissa ja työpaikkojen ja uudempien taloyhtiöiden parkkitiloissa.

Tavallisessa ajossa akkuja ei yleensä ajeta tyhjäksi, jolloin yölataaminen kotilatauksessa on mutkattominta. Pitkillä matkoilla sähköautoilijan on suunniteltava reittinsä latauspisteiden mukaan. Jos siis joutuu yhtäkkiä ajamaan kauemmaksi, voi törmätä ongelmiin, koska sen lisäksi, ettei latauspisteitä löydy aina matkan varrelta, ne eivät välttämättä myöskään toimi.

Lataaminen on yksinkertaista

Latauskaapeli kiinnitetään autosta latauslaitteeseen ja lataus alkaa. Laitteesta riippuen lataus alkaa automaattisesti tai tunnistautumalla erillisillä tunnuksilla. Lataamiseen tarvitaan appi, siitä ei suoriudu vain luottokorttia vilauttamalla. Lataaminen kestää noin 15 minuutista (pikalataus) 12 tuntiin.

Kotilataus

Yksi sähköautoilun plussapuolia on, ettei tarvitse käydä bensa-asemilla. Lataus öisin kotona on kätevää ja auto on aina aamulla käyttökunnossa. Näin ajatteleminen on järkevämpää kuin turhan latauskammon hautominen.

Eri latausnopeudet ja -kaapelit

Markkinoilta löytyy nyt sekä ominaisuuksiltaan että ulkonäöltään erilaisia latausasemia useilta eri valmistajilta. Saatavilla olevat latausasemat voidaan jakaa kolmeen ryhmään latausnopeuden perusteella: hidas, keskinopea ja pikalataus. Latausasemien latausteho vaikuttaa vaadittaviin mitoituskriteereihin kaapeleiden ja suojausten suhteen.

Vaikka jokainen suomalainen ajokykyinen ajaisi sähköautoa, riittäisi maan vuosittainen sähköenergiatuotanto kattamaan lataukseen tarvittavan latausenergian. Jos latausta ei voitaisi porrastaa, huippukulutuksen piikki ylittyisi yli kaksinkertaisesti. Tällöin Suomen oma tuotanto ei riitä kattamaan sähköauton latauksenkulutusta, vaan jouduttaisiin turvautumaan tuontisähköön.
Tasavirralla toteutettavat lataukset voivat aiheuttaa verkkoon yliaaltoja. Yliaaltoja voidaan torjua erilaisilla suodattimilla. Yliaallot saattavat summautua nollajohtimessa. Tästä syytä nollajohdin yleensä mitoitetaan suuremmaksi kuin vaihejohtimet. Tämän takia nollajohdin on tapana mitoittaa isommaksi kuin vaihejohtimet. Vaihtovirtalataus ei aiheuta yliaaltojen suhteen vastaavaa haittaa verkon virtaan kuin tasajännitelataus.
Seuraavassa artikkelissa käydään tarkemmin läpi erilaiset latauskaapelit ja niiden erot.