Kaikki artikkelit > Sähköautoilijan arki > Vierasblogi: Sähköautoilu & julkinen lataaminen

Vierasblogi: Sähköautoilu & julkinen lataaminen

Kirjoitin aiemmin, että sähköauton lataaminen kotona eli kotilataus, on tärkein ja samalla myös vaivattomuudesta johtuen suosituin tapa ladata sähköautoa. Tätä kotilatausta voidaan tarpeen mukaan täydentää työpaikkalatauksella, asiointilatauksella ja matkalatauksella. Julkinen lataaminen tulee jokaiselle sähköautoilijalle tutuksi, joten syvennytään siihen tässä kirjoituksessa.

Julkinen lataaminen Suomessa

Julkiseen lataamisen voidaan laskea asiointilataukset esimerkiksi kauppareissuilla ja matkalataukset matkustettaessa esimerkiksi kaupunkien tai kodin ja mökin välillä. Esimerkiksi K- ja S-ryhmät, Lidl, Motonet ja suuret kauppakeskukset tarjoavat julkisia latauspisteitä asiakkaiden käyttöön. Tällä hetkellä erilaisia ratkaisuja löytyy muutamasta latauspisteestä aina kokonaisiin parkkihallikerrosten latausverkostoihin ja pikalatauspisteisiin asti. Näissä pisteissä lataaminen on yleensä joko ilmaista tai maltillisesti hinnoiteltua. Lisäksi eri sähköyhtiöt ja latausoperaattorit kuten Fortum Charge & Drive ja Virta tarjoavat maksuttomia tai maksullisia latausratkaisuja. Esimerkiksi hotellit, huoltoasemat, pankit ja jopa yksittäiset yrittäjät ovat hankkineet latauspisteitä.

Usein lataaminen nähdään asiakkaalle tarjottavana palveluna. Siksi lataaminen on varsinkin viime vuosina ollut monessa kohteessa ilmaista. Nykyisin ilmaisia latauspisteitä toki rakennetaan edelleen, mutta myös maksullisia latauspisteitä löytyy yhä enemmän. Hinnat vaihtelevat eri yhtiöiden välillä ja esimerkkejä löytyy laidasta laitaan. Keskinopea lataus voi maksaa esimerkiksi 0,04 e/min ja pikalataus vastaavasti 0,30 e/min. Koska varsinkin suurten teiden varsilla pikalataaminen on kysyttyä ja matkan ripeän jatkumisen kannalta tärkeää, ovat sähköautoilijat valmiita maksamaan siitä hieman enemmän. Vastaavasti pitkien pysäköintien aikana pikalataukselle ja siten korkealle hinnoittelulle ei ole tarvetta.

julkinen lataaminen

Julkisten latauspisteiden käyttöön tarvitaan usein vähintään rekisteröityminen palvelun käyttäjäksi, jolloin mobiiliapplikaatiolla tai kotiin palvelun käytön alussa toimitettavalla RFID-avaimenperätunnisteella saadaan lataus käynnistettyä latauspisteellä. Joillakin latauspisteillä on mahdollisuus maksaa myös tekstiviestillä. Erillisiä laitteita pankkikorttien tai vastaavien käyttöön ei ole, vaan mobiiliaplikaatio ja sinne rekisteröitävä maksukortti ajavat saman asian. Toki monet ilmaiset pisteet ovat heti valmiita käyttöön pelkällä napin painamisella. Uskoisin, että jatkossa erityisesti lataamisen helppo laskutus ja luotettavasti toimiva lataustapahtuma ovat yhtiöille tärkeitä kilpailuvaltteja.

Julkinen latausverkosto on havaittavasti kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Varsinkin Etelä- ja Keski-Suomen alueella liikkuminen on sujuvaa pikalatausverkostoa pitkin. Julkisen latausverkoston ajankohtaisen tilanteen voi helposti tarkistaa riippumattomasta sähköautoilijat ry:n ylläpitämästä latauskartta.fi-palvelusta. Osoite kannattaa ehdottomasti tallentaa puhelimeen! Tämän lisäksi voit käyttää latausoperaattoreiden erillisiä palveluita.

Julkinen latausverkko testissä

Viime syksynä päätin, että alkuvuodesta 2019 testaan julkisen latausverkon toimivuuden ja kattavuuden Suomessa. Matkaan sopiva ajankohta osui helmikuun alkuun eli Lapin kahdeksan vuodenajan mukaisesti pakkastalveen. Luvassa oli todellinen autoseikkailuun keskittyvä pitkä viikonloppu.

Reitin kääntöpisteeksi valitsin Nuorgamin, koska sieltä löytyy Suomen pohjoisin, Fortum Charge & Driven laturi. Nopein reitti perille olisi keskeltä Suomea laajaa pikalatausverkostoa pitkin. Ilman haasteita en matkalle kuitenkaan halunnut lähteä, joten ajoreitiksi valikoitui Itä-Suomen kautta pohjoiseen ja Länsi-Suomen kautta takaisin. Tällä tavoin saisin myös hyvin kattavan kuvan latausverkoston toimivuudesta. Pituutta reitillä kertyi noin 3400 km, joten matkapäiviä kertyi lopulta yhteensä seitsemän alkuperäisen suunnitellun viiden sijaan.

Neljä sähköautoa samalla matkalla

sähköautot

Kuvassa reitin ensimmäinen taukopaikka Kotkassa.

Latausverkosto näyttää vielä melkolailla erilaiselta riippuen siitä mikä menopeli on alla. Siksi oli upeaa saada mukaan neljä hyvin erilaista sähköautoa. Mukaan Suomen ympäriajoon lähtivät uuden karheat Tesla Model S 100D, Jaguar I-PACE, Hyundai Kona Electric ja Renault Zoe. Kaikilla näillä merkeillä ja malleilla on omat vahvuutensa sekä haasteensa Suomen talven ankarissa olosuhteissa ja kaikki voivat hyödyntää julkista latausverkostoa.

Riittävän pitkällä ja kattavalla reitillä latauspisteiden sijoittelusta saatiin hyvä kokonaiskuva, koska eteläinen puolisko Suomea on tiheää latausverkostoa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvempaan on nopeita pikalatureita rakennettu. Neljä autoa täsmälleen samoilla latauspaikoilla samaan aikaan ei ole autojen akkujen toimintamatkan tai latausverkoston nykyisen kapasiteetin kannalta mahdollista. Siksi osa autoista ajoi hieman eri ajoituksella ja latasi eri latausasemilla. Esimerkiksi ilman pikalatausta oleva ja pienimmällä akulla varustettu Renault Zoe lähti matkaan jo edellisenä päivänä ja muut seurasivat perässä.

julkinen lataaminen

Kuvassa Sähköautoilijat ry:n latauskartta.fi-palvelu, joka kerää riippumatonta tietoa latauspisteiden sijainneista ja toimivuudesta. Siniset, oranssit ja punaiset ovat pikalatureita, vihreät keskinopeita latureita.

Matkalla pikalatausta osaa arvostaa

pikalataus

Kuvassa Tesla Model S lataamassa yhdestä Joensuun pikalatauspisteistä.

Lähikaupungeissa tai työmatkoilla pikalatausta ei osaa kaivata, koska akku on aina täynnä joko kotoa tai töistä lähtiessä. Pidemmillä matkoilla pikalataukseen kykenevä sähköauto on lähes pakollinen, jotta matka etenee kohtuullisessa ajassa.

Käytännössä matkan aikana huomattiin, että edelleen paras tapa on aloittaa matkapäivä täydellä akulla, joten hotelli tai majoituspaikka kannattaa varata kriteerillä: ”Voinko ladata teillä sähköautoa?” Usein Internetin avulla pääsee jo pitkälle, mutta moni paikka ottaa vastaan myös varauksia latureille, joten puhelimella tai vähintään sähköpostilla kannattaa laturipaikka varmistaa ennen majoitukseen saapumista. Kaikista tällä reissulla eteen sattuneista hotelleista löytyi vähintään suko-hidaslataukseen sopiva tavallinen pistorasia, mutta lähes kaikista sai varattua keskinopeaan lataukseen soveltuvan laturipaikan tai vastaavan.

latauspiste

Kuvassa Suomen pohjoisin Fortum Charge & Driven latauspiste hotellin pihassa Nuorgamissa.

Majapaikkojen välimatkat olivat useampana päivänä niin pitkiä, että yhdellä tai joskus jopa kahdella latauksella ei vielä päässyt seuraavaan kohteeseen – esimerkiksi Kotka – Kuusamo tai Levi – Nuorgam. Oivaksi apuvälineeksi osoittautui latauskartta.fi-palvelu, jonka avulla saimme suunniteltua matkan aikana tarvittavat latauspisteet. Nämä pisteet syötettiin navigaattoriin, ja tauko- ja ruokatauot oli helppo ajoittaa auton lataustaukojen kanssa samoille pysähdyksille. Autosta, ajomatkan pituudesta ja laturista riippuen pysähdys vei aikaa 15:sta minuutista 90:een minuuttiin. Taukojen myötä edes pisimmät 600-1000 km päivämatkat eivät tuntuneet liian pitkiltä.

Kaikkialla ei pikalatausta kuitenkaan ole tarjolla. Pohjoiseen ajettaessa viimeinen pikalaturi ja muutenkin Lapin kattavin sähköautojen latauskeskittymä löytyy Leviltä Hullu Poro -hotellin pihalta. Leviltä löytyy reilusti yli 20 sähköauton lautauspaikkaa, joten nimesimme sen Sähköautoilun pohjoisen keskipisteeksi. Mahtavaa suunnannäyttöä! Siitä ylöspäin on tämän hetkisen tilanteen mukaan pärjättävä keskinopeiden Type 2-latureiden voimin, jolloin auton akun koko ja latureiden välimatkat, sekä reitin olosuhteet säätelevät matkan edistymistä.

Matka edistyy myös keskinopealla julkisella latauksella

julkinen lataaminen

Kuvassa Kajaanin OP-Kiinteistökeskuksen pihassa oleva keskinopea latausasema.

Leviltä pohjoiseen ajaessa tarjolla oli latauskartan mukaan vain keskinopeita latausasemia. Viimeiset 350 kilometriä Inarin ja Utsjoen kautta Nuorgamiin ei ollut matkan pisimpiä taipaleita, mutta ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista. Tiet kapenevat ja korkeuserot kasvavat matkattaessa kohti pohjoisinta Lappia. Latausnopeudet eivät näistä latureista olleet läheskään yhtä hyviä aikaisempiin pikalatureihin verrattuna. Siksi seikkailumieltä vaadittiin jopa hieman odotettua enemmän.

Matka erämaaosuuksille alkoi kirpeässä -18 c pakkasessa ja Inarin laturille saavuttiin hyvin nukutun yön jälkeen pirteissä tunnelmissa. Luvassa oli muutaman tunnin lataustauko, jolla muut autot saatiin samalle varaustasolle Teslan suuremman akun kanssa. Suunnitelman ja navigaattorin ennusteen mukaan Tesla olisi voinut jatkaa suoraan kohti Utsjokea, mutta sovimme, että lounastamme yhdessä sillä välin, kun autot lataavat akkujaan.

latauspiste

Matka Inarista Utsjoelle kulkee Kevon luonnonpuiston ja Kaldoaivin erämaa-alueen välistä ja korkeuseroa lähtöpisteiden välillä on jopa 500 m. Päivän aurinkoisesta ja pilvettömästä kelistä olisi voinut jo päätellä jotakin, mutta keskityimme lähinnä fiilistelemään kauniita maisemia ja syömään maittavaa lounasta. Tien päälle päästyämme muutaman kymmenen kilometrin jälkeen aurinko alkoi laskea ja pakkanen kiristyi samaa tahtia. Lopulta autojen mittarit pysähtyivät osoittamaan -33 c pakkaslukemia ja noin 30 km ennen Utsjokea tarvittiin jo lisälatausta yhteen autoista, jotta matka sai jatkua.

Teknisiin ongelmiin oltiin varauduttu monenlaisin varotoimenpitein, kuten Lapin erämaa-alueella liikkuvien on hyvä tehdä. Kaikki mukana olleet sähköautot kuitenkin toimivat täysin moitteetta jopa -33 c pakkasessa. Osa kulutti enemmän sähköä kuin toiset, mutta tärkeimpänä havaintona oli latausasemien vähäisyys ja pikalaturien loistaminen poissaolollaan. Uskon, että molemmat asiat saadaan vielä lähitulevaisuudessa korjattua. Myös paikalliset yrittäjät aina Nuorgamia myöten olivat hyvin mukana keskustelemassa sähköautoilusta ja kävimme muutaman koeajolenkin heidän kanssaan heittämässä. Uskon vahvasti, että Sähköautoilun kipinä on syttynyt myös Nuorgamissa saakka. Lisäksi latauspisteiden laajentamisesta ja tilauksesta keskusteltiin useita ellei kymmeniä kertoja matkan aikana. Lue lisää lataamisen kehityksestä.

julkinen lataaminen

Yhteenvetoa matkasta ja julkisesta lataamisesta

Erämaan keskeltä ei sähköauton latausasemia tai perinneautojen bensa-asemia löydy. Matkaan yli kolmenkymmenen pakkasteen hyytävässä viimassa on lähdettävä asianmukaisella varustuksella ja valmistautumisella. Meillä oli onneksi mukana useita autokuntia, jolloin kukaan ei olisi ollut yksin reitin varrella. Käytännön testien kautta tuli todettua, että jopa aivan pohjoisimmassa Suomessa pärjää sähköautolla, mutta aivan yhtä helppoa julkinen lataaminen ei ole verrattuna kasvukeskuksiin ja eteläiseen Suomeen. Huomion arvoista on, että jopa pienimmästä erämaan torpasta löytyy suurella todennäköisyydellä sähköt ja siten mahdollisuus ladata sähköautoa tarpeen vaatiessa.

Paluumatkalla monen kuskin suusta kuuli kommentteja, että eihän tässä ole mitään haastetta ajaa pikalatausverkoston parissa. Selvästi nopea matkan eteneminen ja lataustaukojen ajoittaminen wc- tai ruokailutarpeen mukaisesti lisäsi mukavuutta matkustamiseen. Ehkä pohjoisen erämaan kokemukset, matkan tekemisen kiireettömyys ja maisemien ihailu olivat sen verran kirkkaina mielessä, että pikalaturi tuntui jopa liian nopealta, puhumattakaan Teslan Supercharger-verkoston muutaman minuutin ”varikkopysähdyksistä”.

Kotioloissa sähköauton latausta ei tule mietittyä, koska akku on aina täynnä kotoa lähdettäessä. Julkisella lataamisella on kuitenkin selkeä rooli palveluna asioinnin yhteydessä, mutta erityisesti matkustamisen kannalta sen merkitys on todella suuri. Pikalatausasemia on saatu tiheimmin liikennöidyille reiteille, mutta lisää kapasiteettia tarvitaan, jotta kasvava sähköautokanta taittaa matkaa sujuvasti myös harvemmin asutuilla alueilla.

OP Kulku kokosi sähköautoilijan latausoppaaseen vastaukset sähköauton lataamisen yleisimmistä kysymyksistä. Lataa opas täältä.

Kirsi Immonen

Kirsi Immonen

Sähköisen liikkumisen edistäjä ja tapahtumatuottaja. Kuvaan, kirjoitan ja jaan kokemuksia sähköautoilijan arjesta yhteistyössä OP:n kanssa. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi lasta. Perhettä liikuttaa kaksi sähköautoa ja sähköisiä kilometrejä kertyy arjen, tapahtumien, koeajojen ja lomailun parissa yli 60 000 km vuodessa.